Pääsin lähtemään Kenian Itenin ylängöille sittenkin lauantaina 28.2.
Olin saapunut Kaliforniasta parin viikon onnistuneelta työmatkalta kolme päivää aikaisemmin eli keskiviikkona myöhään yöllä. Ehdin tehdä vain pari päivää Suomessa töitä, kunnes juoksuleiri Keniassa kutsui. Lensin tällä kertaa Helsingistä (lähtö lauantaina klo 18:00) Amsterdamin kautta Nairobiin (saapuminen Nairobiin sunnuntaina klo 07:05 aamulla) - nopea yhteys. Astuessani ulos koneesta Nairobissa lämmin ja aurinkoinen ilma oli vastassa. Mielessäni kulki videon tavoin kuuden aikaisemman Kenian käyntini mukavat muistot. Ikävä kyllä vaimoni Ulla ei tällä kertaa ehtinyt mukaan omien töidensä ja kollegansa syntymäpäivien johdosta. Lisäksi Ulla sanoi, ettei halua lähteä vain kahdeksi viikoksi Keniaan - harmi ja haikeus!
Assanin kyydissä leirikeskukseen Iteniin
Olin sopinut HATCin (High Altitude Training Center) autokuskin Assanin kanssa minun noutamisesta Nairobin lentokentältä. Niinpä Assan tulikin nauraen vastaan kiiruhtaessani ulos tullimuodollisuuksien jälkeen. Iloinen jälleentapaaminen! Pakkasimme kuskin autoon matkatavarani ja sitten matkaan nopeinta reittiä Nakurun ja Eldoretin kautta Iteniin. Maisemat olivat yhtä upeita kuin ennenkin. Minut yllätti Nairobin ympäristön siisteys (kuulin myöhemmin leirikeskuksessa, että Kenian nykyinen presidentti on käynnistänyt lukuisia siisteys- ja ympäristöprojekteja sekä rakennuttanut uusia teitä). Parin pysähdyksen taktiikalla saavuimme leirikeskukseen jo klo 14:30.
Laattapuut hurmaavat
Saapuminen HATCiin
HATCissa meitä oli vastassa keittiöhenkilöstön pää Maggy, jolle olin Nairobista ostanut ruusukimpun. Terveiset Ullalta ja sitten haluksia. Lisäksi paikalla oli uutta HATCin henkilöstöä, jotka kaikki toivottivat minut sydämellisesti 'toiseen kotiini'. Great - olen täällä jälleen!
Maggy kiiruhti valmistamaan Assanille ja minulle myöhäisen lounaan - kyllä ruoka maistuikin lentojen pikkupalojen jälkeen. Ruokalassa tapasin Brittein seitsemän juoksijan ryhmän, joka valmistautui paluumatkalleen kuukauden leirijaksonsa jälkeen - olivat ruskettuneita ja tyytyväisiä leiriinsä (nuorilla naisilla oli tavoitteena Lontoon maratonilla aika 2:309. Paula oli lähtenyt jo pari viikkoa sitten - harmi, kun en tälläkään kertaa tapaa häntä.
Leirin ensimmäinen juoksutreeni - leirin avaus!
Purin laukkuni huoneessa 22. Sain huoneen uima-altaan vierestä. Lepäsin 45 minuuttia, minkä jälkeen kiiruhdin hyvin rauhalliselle ensimmäiselle kympille Eldoretin suuntaan maantien reunassa kulkevaa punahiekkaista polkua 5 km alas ja sama takaisin. Lasten tuttuja huutoja kuului kaikkialla: "How are you - fine thanks!". Innostuin juoksun aikana pelaamaan jalkapalloa parin pienen pojan kanssa - taputuksia ympärillä. Huomasin, ettei vielä parane innostua liikaa ja lisätä nopeutta - keuhkot vaativat muutaman päivän adaptoitumisen. Selvisin kuitenkin takaisin leirikeskukseen.
Leirikeskuksen kohdalla vastaan tuli yllättäen Serbian maratonylpeys Olivera, joka oli Itenissä niin viime vuonna kuin aiemminkin. Nyt hän oli vaihtanut leirikeskuksesta ja oli leiriytynyt HATCin kilpailijan leiriin. Totesi, että Julius hieroja ottaa vastaan samassa paikassa kuin aiemminkin. Päätin olla Juliukseen pikimmiten yhteydessä.
Uskomaton 44 -vuotias Toby
Suihkun jälkeen iltapalalle ja uusien tuttavuuksien pöytiin. Amerikkalainen Toby (näyttää kyllä ruotsalaiselta) on ollut jo useamman vuoden Keniassa (etenkin Nairobissa) niin sairaala- kuin kouluprojektien kimpussa. Nairobiin on suunniteltu hänen jodollaan uusi upea lasten sairaala, joka valmistuu tämän vuoden elokuussa. Tulen vielä keskustelemaan Tobbyn kanssa, josko suomalaiset yritykset pääsisivät hänen projekteihinsa mukaan. Toby tekee tätä koordonaatiotyötä hyväntekeväisyys -periaatteella. On kuulemma sopinut, että sairaalan valmistuttua alkaa myös hänelle kertyä todellista palkkaa. Ajatelkaa on jo useamman vuoden auttanut Keniaa osaamisellaan aivan ilmaiseksi. Toby oleskelee HATCissa ja treenaa myös juoksuaan. Nice fellow!
Yhdessä nautitaan
Näin tämän vuoden juoksuleirini Keniassa on avattu. Yritän käynnistää blogini, jotta pääsette mukaan koitoksiini. Toivottavasti te nautitte tekstieni mukana lähes yhtä paljon kun minä täällä Kenian paahtavassa auringossa - lämpöä päivällä lähes 30 astetta (siis Celsiusta). Toivotaan tästä leirijaksosta ainakin yhtä onnistunutta kuin aiemmat kuusi.
Nyt nukkumaan heinäsirkkojen soitellessa äänekkäästi viulujaan. Kello on muuten täällä Keniassa yhden tunnin edellä Suomen aikaa.
Ulla Pirkan hiihdossa - Onnittelut!
En vielä ole kuullut, miten vaimoni Ulla on selvinnyt tämän päivän Pirkan hiihdostaan (45 km) - toivottavasti on päässyt terveenä maaliin - onnittelut joka tapauksessa!
Hyvää talven jatkoa teille kaikille blogiystäväni.
Terveisin Harri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti